Kohti vuotta 2016

Tuleva vuosi tulee olemaan taloudelliselta kannalta erittäin kiinnostava Suomessa, erityisesti verotuksen näkökulmasta.

Verotus tulee muuttumaan laajasti vuonna 2016. Verotuksen “pitäisi” olla ennustettavaa ja yhdenmukaista, mutta viime vuosina verotus on muuttunut vuosittain lähes poikkeuksetta.
Taloustaito 12/15 listasi verotuksen muutokset. Allekirjoittanut nostaa esille mielestään kiinnostavimmat muutokset verotuksen saralla.

Pääomatulojen veroprogressio kiristyy entisestään. Korotettu veroprosentti nousee 33% (2015), 34 prosenttiin (2016). Alempiverokanta pysyy 30 prosentissa, kuten myös ylemmän verokannan tuloraja pysyy nykyisessä 30 000€. Taloustaito -lehden mukaan progression noston arvellaan lisäävän verosuunnittelua. Progressio suosii erityisesti sijoituksia, jotka kerryttävät tuloa tasaisesti verrattuna esimerkiksi sellaisiin, joiden useiden vuosien tuotto realisoituu verotettavaksi kerralla – esim. kotitalouksissa 100 000€ pääomatulojen vero on 2 800 euroa enemmän, jos sen saa yksi henkilö, kuin jos saajia olisi neljä.

Uudet luovutustappiot on mahdollista vähentää pääomatuloista. Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelponen myös muista pääomatuloista. Muutos koskee kuitenkin ainoastaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta. Tuloverolain nojalla verotettava osakeyhtiö, esimerkiksi asunto-osakeyhtiö voi jatkossakin vähentää luovutustappion vain luovutusvoitosta.
Luovutustappiot vähennetään edelleen ensisijaisesti omaisuuden luovutusvoitoista, kuitenkin verovuoden voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennetään verovuoden puhtaan pääomatulojen määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä, joita ovat esimerkiksi vähennyskelpoiset korot.

Jos luovutustappioita ei saa vähennettyä muista pääomatuloista, vahvistetaan vähentämättä jääneestä osuudesta verovuoden luovutustappio. Vähentämättä jäänyt luovutustappio vähennetään viitenä seuraavana vuonna luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Luovutustappiota ei siis oteta huomioon alijäämähyvitystä laskettaessa. Luovutustappiot vähennetään seuraavina viitenä vuotena siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Jos muut pääomatuloista vähennettävät erät kuin tappiot aiheuttavat pääomatulolajiin tappion vahvistamisen, on tälläinen pääomatulolajin tappio vähennettävissä pääomatuloista seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Muutos koskee vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneitä omaisuuden luovutuksesta johtuvia tappiota. Tätä aikaisemmin syntyneet luovutustappiot voi vähentää vain luovutusvoitoista samana ja viitenä seuraavana vuonna.

Mitä muuta odotetaan – veneveroa, osakeyhtiöiden tulolähteiden tappiot vähennyskelpoisiksi, autoverotusta kevennetään, mutta ajoneuvoveroa korotetaan, solidaarisuusvero kiristyy, lapsivähennys, lahjoituksen verovähennys takaisin (yliopistolle tai korkeakouluille 850-500 000), kirjanpitolaki uudistuu (KPL/KPA), …

Vaalikauden aikana hallitus aikoo myös tutkia verotusta uudesta näkökulmasta, yksi kiinnostavimmista huomoista on First North -kauppapaikalle listatuille yhtiöille suunnattu enintään 500 euron osinkotulojen verovapaus. Toisaalta, Suomen pääomatuloverotus on jo tällä hetkellä todella (siis todella) pirstaleinen, joten allekirjoittanut jää mielenkiinnolla seuraamaan hallituksen “brainstormausta”  asiaan liittyen. (Asiaan liittyen ei olla tekemässä mitään päätöksiä (vielä), vaan asiaa on vasta tarkoitus tutkia hallituksen suunnalta).

Verohallintokaan ei säästy hallinnon tehostamiselta. Tehostamista on haettu ja aiotaan hakea jatkossakin tietotekniikkaa apuna käyttäen. Verohallinnon nykyiset erilliset järjestelmät korvataan tällä vuosikymmenellä yhteen, valmiina ostettuun ohjelmaan perustuvilla sovelluksilla (vaiheittain). Muutos toteutetaan samanaikaisesti verotusmenettelyn uudistuksen kanssa.
Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan oma-aloitteisten verojen kerääminen ja valvonta. Arvonlisävero, työnantajasuoritukset, arpajaisvero ja muiden oma-aloitteisten verojen muuttaminen, sekä korjaaminen helpottuu. Pienten virheiden korjaamiseen kannustetaan maksuseuraamuksia keventämällä ja yksinkertaistamalla.
Vuonna 2017 voimaan tulevaksi suunniteltu ensimmäinen vaihe sisältää kaikkia verolajeja koskevan yhtenäisen muutoksenhakujärjestelmän. Taloustaito -lehden mukaan, vielä virkamiesten pöydällä olevassa mallissa muutoksenhakuaika olisi pääsääntöisesti kolme vuotta verovuoden jälkeen, mutta Verohallinnolla olisi mahdollisuus puuttua joissakin tilanteissa vanhojen vuosien verotukseen kuusikin vuotta verovuoden jälkeen. Suomalaisen oikeusperinteen mukaan viranomaisen mahdollisuutta muuttaa aikaisempaa verotuspäätöstä on aina rajoitettu enemmän kuin veronmaksajan oikeutta hakea muutosta verotukseen(!) Lain valmistelun edetessä selviää, myös minkälainen painoarvo tullaan antamaan hallitusohjelmaan kirjatulle tavoitteelle verotuksen ennustettavuudesta ja oikeusvarmuudesta. Verotuksestaan tarkkojen on hyvä huomata, että verovalitusten käsittely hallinto-oikeuksissa muuttuu maksulliseksi ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) maksuja korotetaan vuoden 2016 alussa. Maksu hallinto-oikeudessa (HAO) on hallituksen esityksen mukaan 250 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 500 euroa. Nykyisin verovalituksen käsittelystä hallinto-oikeudessa ei kustanna valittajalle mitään ja korkeimman hallinto-oikeuden maksu on 244 euroa. Jos korkein hallinto-oikeus ei anna valituslupaa, maksu on 122 euroa. Jatkossa päätöksestä, jolla ei saa valituslupaa korkeaimpaan hallinto-oikeuteen, joutuu maksamaan 500 euroa. Maksua ei peritä, jos valittaja voittaa juttunsa. Uusia maksuja peritään oikeudenkäynneistä, jotka on pantu vireille 1.1.2016 jälkeen.

Esille on hyvä nostaa myös verovähennyksiä, joita jokaisen on hyvä tietää (mikäli ne sattuvat koskettamaan itseään). Verottaja tekee automaattisesti monet vähennykset, mutta osaa vähennyksistä on vaadittava itse.
Automaattisesti tehtävistä vähennyksistä perusvähennys, opintorahavähennys ja alijäämähyvitys  on hyvä tietää. Vähennyksistä joita on itse vaadittava (jos olet oikeutettu kyseisiin vähennyksiin): tulonhankkimismenot, opintolainavähennys ja opintolainahyvitys, sekä asunnon ja työpaikan väliset matkat.

Lisäksi pääomatuloja saavien on hyvä tarkistaa pääomatuloista tehtävät vähennykset (mikäli asia koskettaa) mm. tulonhankkimismenot, korkomenot, hankintameno-olettama, vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäätämissopimuksen maksut, luovutustappiot ja jälkimarkkinahyvitys.

YLE-vero on 70-143 euroa vuonna 2016 tuloista riippuen. Alarajan nosto vapauttaa arviolta 300 000 Verohallinnon asiakasta YLE-verosta (http://www.talouselama.fi/uutiset/yle-veron-alarajaan-37-korotus-300-000-vapautuu-verosta-6001523).

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s