Kohti vuotta 2016

Tuleva vuosi tulee olemaan taloudelliselta kannalta erittäin kiinnostava Suomessa, erityisesti verotuksen näkökulmasta.

Verotus tulee muuttumaan laajasti vuonna 2016. Verotuksen “pitäisi” olla ennustettavaa ja yhdenmukaista, mutta viime vuosina verotus on muuttunut vuosittain lähes poikkeuksetta.
Taloustaito 12/15 listasi verotuksen muutokset. Allekirjoittanut nostaa esille mielestään kiinnostavimmat muutokset verotuksen saralla.

Pääomatulojen veroprogressio kiristyy entisestään. Korotettu veroprosentti nousee 33% (2015), 34 prosenttiin (2016). Alempiverokanta pysyy 30 prosentissa, kuten myös ylemmän verokannan tuloraja pysyy nykyisessä 30 000€. Taloustaito -lehden mukaan progression noston arvellaan lisäävän verosuunnittelua. Progressio suosii erityisesti sijoituksia, jotka kerryttävät tuloa tasaisesti verrattuna esimerkiksi sellaisiin, joiden useiden vuosien tuotto realisoituu verotettavaksi kerralla – esim. kotitalouksissa 100 000€ pääomatulojen vero on 2 800 euroa enemmän, jos sen saa yksi henkilö, kuin jos saajia olisi neljä.

Uudet luovutustappiot on mahdollista vähentää pääomatuloista. Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelponen myös muista pääomatuloista. Muutos koskee kuitenkin ainoastaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta. Tuloverolain nojalla verotettava osakeyhtiö, esimerkiksi asunto-osakeyhtiö voi jatkossakin vähentää luovutustappion vain luovutusvoitosta.
Luovutustappiot vähennetään edelleen ensisijaisesti omaisuuden luovutusvoitoista, kuitenkin verovuoden voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennetään verovuoden puhtaan pääomatulojen määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä, joita ovat esimerkiksi vähennyskelpoiset korot.

Jos luovutustappioita ei saa vähennettyä muista pääomatuloista, vahvistetaan vähentämättä jääneestä osuudesta verovuoden luovutustappio. Vähentämättä jäänyt luovutustappio vähennetään viitenä seuraavana vuonna luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Luovutustappiota ei siis oteta huomioon alijäämähyvitystä laskettaessa. Luovutustappiot vähennetään seuraavina viitenä vuotena siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Jos muut pääomatuloista vähennettävät erät kuin tappiot aiheuttavat pääomatulolajiin tappion vahvistamisen, on tälläinen pääomatulolajin tappio vähennettävissä pääomatuloista seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Muutos koskee vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneitä omaisuuden luovutuksesta johtuvia tappiota. Tätä aikaisemmin syntyneet luovutustappiot voi vähentää vain luovutusvoitoista samana ja viitenä seuraavana vuonna.

Mitä muuta odotetaan – veneveroa, osakeyhtiöiden tulolähteiden tappiot vähennyskelpoisiksi, autoverotusta kevennetään, mutta ajoneuvoveroa korotetaan, solidaarisuusvero kiristyy, lapsivähennys, lahjoituksen verovähennys takaisin (yliopistolle tai korkeakouluille 850-500 000), kirjanpitolaki uudistuu (KPL/KPA), …

Vaalikauden aikana hallitus aikoo myös tutkia verotusta uudesta näkökulmasta, yksi kiinnostavimmista huomoista on First North -kauppapaikalle listatuille yhtiöille suunnattu enintään 500 euron osinkotulojen verovapaus. Toisaalta, Suomen pääomatuloverotus on jo tällä hetkellä todella (siis todella) pirstaleinen, joten allekirjoittanut jää mielenkiinnolla seuraamaan hallituksen “brainstormausta”  asiaan liittyen. (Asiaan liittyen ei olla tekemässä mitään päätöksiä (vielä), vaan asiaa on vasta tarkoitus tutkia hallituksen suunnalta).

Verohallintokaan ei säästy hallinnon tehostamiselta. Tehostamista on haettu ja aiotaan hakea jatkossakin tietotekniikkaa apuna käyttäen. Verohallinnon nykyiset erilliset järjestelmät korvataan tällä vuosikymmenellä yhteen, valmiina ostettuun ohjelmaan perustuvilla sovelluksilla (vaiheittain). Muutos toteutetaan samanaikaisesti verotusmenettelyn uudistuksen kanssa.
Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan oma-aloitteisten verojen kerääminen ja valvonta. Arvonlisävero, työnantajasuoritukset, arpajaisvero ja muiden oma-aloitteisten verojen muuttaminen, sekä korjaaminen helpottuu. Pienten virheiden korjaamiseen kannustetaan maksuseuraamuksia keventämällä ja yksinkertaistamalla.
Vuonna 2017 voimaan tulevaksi suunniteltu ensimmäinen vaihe sisältää kaikkia verolajeja koskevan yhtenäisen muutoksenhakujärjestelmän. Taloustaito -lehden mukaan, vielä virkamiesten pöydällä olevassa mallissa muutoksenhakuaika olisi pääsääntöisesti kolme vuotta verovuoden jälkeen, mutta Verohallinnolla olisi mahdollisuus puuttua joissakin tilanteissa vanhojen vuosien verotukseen kuusikin vuotta verovuoden jälkeen. Suomalaisen oikeusperinteen mukaan viranomaisen mahdollisuutta muuttaa aikaisempaa verotuspäätöstä on aina rajoitettu enemmän kuin veronmaksajan oikeutta hakea muutosta verotukseen(!) Lain valmistelun edetessä selviää, myös minkälainen painoarvo tullaan antamaan hallitusohjelmaan kirjatulle tavoitteelle verotuksen ennustettavuudesta ja oikeusvarmuudesta. Verotuksestaan tarkkojen on hyvä huomata, että verovalitusten käsittely hallinto-oikeuksissa muuttuu maksulliseksi ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) maksuja korotetaan vuoden 2016 alussa. Maksu hallinto-oikeudessa (HAO) on hallituksen esityksen mukaan 250 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 500 euroa. Nykyisin verovalituksen käsittelystä hallinto-oikeudessa ei kustanna valittajalle mitään ja korkeimman hallinto-oikeuden maksu on 244 euroa. Jos korkein hallinto-oikeus ei anna valituslupaa, maksu on 122 euroa. Jatkossa päätöksestä, jolla ei saa valituslupaa korkeaimpaan hallinto-oikeuteen, joutuu maksamaan 500 euroa. Maksua ei peritä, jos valittaja voittaa juttunsa. Uusia maksuja peritään oikeudenkäynneistä, jotka on pantu vireille 1.1.2016 jälkeen.

Esille on hyvä nostaa myös verovähennyksiä, joita jokaisen on hyvä tietää (mikäli ne sattuvat koskettamaan itseään). Verottaja tekee automaattisesti monet vähennykset, mutta osaa vähennyksistä on vaadittava itse.
Automaattisesti tehtävistä vähennyksistä perusvähennys, opintorahavähennys ja alijäämähyvitys  on hyvä tietää. Vähennyksistä joita on itse vaadittava (jos olet oikeutettu kyseisiin vähennyksiin): tulonhankkimismenot, opintolainavähennys ja opintolainahyvitys, sekä asunnon ja työpaikan väliset matkat.

Lisäksi pääomatuloja saavien on hyvä tarkistaa pääomatuloista tehtävät vähennykset (mikäli asia koskettaa) mm. tulonhankkimismenot, korkomenot, hankintameno-olettama, vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäätämissopimuksen maksut, luovutustappiot ja jälkimarkkinahyvitys.

YLE-vero on 70-143 euroa vuonna 2016 tuloista riippuen. Alarajan nosto vapauttaa arviolta 300 000 Verohallinnon asiakasta YLE-verosta (http://www.talouselama.fi/uutiset/yle-veron-alarajaan-37-korotus-300-000-vapautuu-verosta-6001523).

 

Verokortti verovuodelle 2016

Verottajan viestintäosasto ei lepää joulunakaan, ja hyvä niin! Informaatiota alati kaipaavat asiakkaat (Verohallinnon) vaativat virastolta jatkuvaa tiedotusta uusista säännöksistä ja tiedoista, jotka liittyvät verotukseen.

Verohallinnon tiedote on päivätty 16. joulukuuta. Tiedote on luettavissa Verohallinnon sivuilta osoitteessa vero.fi

Verohallinto tulee lähettämään ensi vuoden verokortin jokaiselle yli 15-vuotiaalle. Vuoden 2015 verokortti on voimassa tammikuuhun 2016 asti, mutta tulojen laskenta alkaa alusta. Uuden muutosverokortin on mahdollista saada osoitteesta vero.fi/verokortti.

Verohallinto lähettää automaattisesti 4,6 miljoonalle viraston asiakkaalle suoraan kotiin uuden verokortin. Uusi verkortti käy useimmissa tapauksissa sellaisenaan, eikä siihen tarvitse tehdä muutoksia. Muista kuitenkin tarkistaa veroprosentin perusteella olevat tulot ja mahdolliset vähennykset.

Muutosverokortin voi joko tulostaa tai tilata postitse. Tulostettu verokortti on heti käyttövalmis, kun taas esimerkiksi postitse verokortin saamisesa kestää viikon verran. Verohallinnon keräämän datan mukaan verokorttiasiakkaista jo yli puolet tekee muutokset verkosssa.
_____

Finanssikerho vinkkaa: Suomalainen verotus täytti viime viikolla 150 vuotta. Tämän juhlavuoden kunniaksi Verohallinto julkaisi sähköisen artikkelikokoelman: “Verotus 1865-2015 – Näkökulmia suomalaiseen verotukseen”
Artikkelikokoelma on luettavissa osoitteessa:
issuu.com/verohallinto/docs/verotus_1865-2015
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Uutiset/Verotus_18652015_artikkelikokoelma%2838929%29

Verotuksellista joulunaikaa!

Sähköauton lataaminen työnantajan laskuun – Verohallinnon uhka vai mahdollisuus?

Verottaja on jälleen löytänyt tiensä uutisotsikoihin. Tällä kertaa polttolasin alla ovat sähköautot ja niiden lataaminen “työnantajan laskuun”, esimerkiksi työnantajan ylläpitämästä lämmitystolpasta.

Sähköautojen yleistyessä, myös Verohallinto on huomannut räikeän epäkohdan liittyen sähköautojen lataamiseen. Lain mukaan työntekijän saama etu on veronalaista oli kyseessä bensiini tai sähkö. Moottorilämmittimen käyttö ei kuitenkaan ole verotettu. Luontoisetu käsitteenä määritellään Verottajan sivuilla seuraavasti (ensimmäinen kappale): “Verotuksessa luontoisedulla tarkoitetaan työnantajan muuna kuin rahana suorittamaa korvausta palkansaajalle. Luontoisetu on toisin sanoen työnantajan järjestämä ja kustantama hyödyke (tavara tai palvelu), jonka työnantaja luovuttaa palkansaajan käyttöön”.

Sähköautojen lisääntyessä Verohallinnolle on tullut painetta määritellä sähköauton lataamiselle verotusarvo. Tällä hetkellä Suomessa on rekisteröitynä yli 700 täyssähköautoa ja ladattavia hybridejä on päälle 900. Ennen kyseiset automallit olivat niin harvinaisia, ettei verottaja viitsinyt kiinnittää huomiota asiaan, mutta automäärän kasvaessa on verottajakin kiinnittänyt katseensa asiaan. Ohjeistuksen puuttuessa asia ollaan tulkittu niin, että lataus on ollut verovapaa etu tai työnantaja ei ole vain muuten vain halunnut tietää ladataanko pihalla sähköautoa vai ei.

Asia nousi otsikoihin kun Tuulilasi sai Verohallinnon työntekijältä tiedon sähköautojen lataamisesta työpaikan lämmitys- tai muusta pistokkeesta on tulossa maininta vuoden 2016 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista olevaan uuteen ohjeeseen. Luontoisetuja koske ohje on yleensä julkaistu marraskuussa. Työpaikkalataamisen verotettavuudesta on keskusteltu myös asiaan liittyvässä Facebook –ryhmässä.

Verohallinnossa ylitarkastajantehtävissä työskentelevä Janne Myllymäki vahvistaa Tuulilasille, että työpaikkalatauksen verotus on ollut esillä Verohallinnossa, mutta kiistää väitteen siitä, että se liittyisi marraskuiseen luontoisetupäätökseen – ”Sähköauton lataaminen työpaikalla on luontoisetu ja se on aina ollut luontoisetu, asiaa ei ole vain erityisesti valvottu eikä siitä ole kirjattu ohjetta mihinkään” – hän toteaa.

Tuloverolain mukaan työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa ja arvioidaan käypään arvoon. Jos työntekijällä on vapaa autoetu, lataamisen arvo on jo autoedun verotusarvossa jolloin sitä ei veroteta enää erikseen. Parkkipaikka tai autohallipaikka työpaikalla taas ei ole verotettava etu, kuten ei lämmityspistoke.

Lämmityspistoke katsotaan verovapaaksi eduksi, mutta lataussähköön suhtaudutaan samalla tavalla kuin työnantajan tarjoamaan bensaan  tai dieseliin – Myllymäki kommentoi. Kuitenkin Tuulilasin laskelmissa lämmityspistoke on itse asiassa suurempi etu, kuin sähköauton lataaminen tolpasta: 500 watin moottorinlämmitin ja 2 kilowatin sisätilalämmitin hönkivät yhteensä 2,5 kilowatin teholla, ajastimen salliessa enintään kahden tunnin lämmityksen eli 5 kilowattitunnin energian käytön kerralla.

Tuulilasin arvion mukaan tyypillinen sähköauto hörppää pistorasiasta 10 ampeerin virran eli 2,3 kilowatin tehon. Pienen kokoluokan sähköauto kuluttaa noin 15 kilowattituntia sadalla kilometrillä, ja yhdensuuntaisen työmatkan pituus Suomessa on keskimäärin 14 kilometriä, joten energiaa tarvitaan vain 2,1 kilowattituntia. Jos kuukaudessa on 20 työpäivää ja sähkö maksaa 8 senttiä kilowattitunnilta, edun arvo on 3,36 euroa kuukaudessa.

Allekirjoittanut jää todellisella mielenkiinnolla seuraamaan Verohallinnon mietteitä asiaan liittyen. Onko täysin epärealistista ajatella sähköauton lataamista verovapaana etuna, vai asettaako Verohallinto työnantajat asentamaan sähkömittarit/muut tarvittavat systeemit, jotta lataamista voitaisiin valvoa asianmukaisesti. Ylitarkastaja Myllymäki toteaa vielä loppuun: “Verohallinnon on toimittava lainsäädännön puitteissa, jos eduskunta päättää tämän verovapaaksi niin se on sitten eri asia”.

Vero.fi

Tuulilasin artikkeli asiaan liittyen:
http://www.tuulilasi.fi/blogit/sahkolinjaaho/verottaja-kiinnostui-sahkoautojen-lataamisesta-tyopaikalla
_____________________________________
Finanssikerho kannustaa kaikkia lukijoitaan liikkumaan porrasviikolla! #Porraspaivat

Marraskuu ja Verohallinto

Suomalaisessa yhteiskunnassa on muutamia päiviä, jotka eivät kansalaisilta unohdu. Yksi näistä päivämääristä on marraskuun ensimmäinen arkipäivä. Tällöin julkaistaan listaus, joka saa kansalaiset reagoimaan ristiriitaisesti. Kansalaisilla on totuttuun tapaan kuluttaa tämä päivä selaillen tietoverkkoa ja etsien listauksia esimerkiksi niistä henkilöistä ketkä tienasivat edellisenä verovuonna eniten. Kukaan ei tietenkään tunnusta tätä (allekirjoittanut kieltää seuranneensa median tiedotusta asiasta), mutta miksi muuten iltapäivälehtien kannet täyttyisivät lööpeistä: “Katso paljon Cheek tienasi”, tai “Katso kumpi tienasi enemmän: Robin vai Isac Elliot?”.

Helsingin Sanomat on auttanut asiassa tekemällä tätä varten suunnitellun Verokoneen. Tämän kätevän tietokannan avulla tavallinen “tuulipukukansalainen” voi etsiä jokaisen suomalaisen, jonka verotetut tulot olivat yli 150 000 euroa verovuonna 2014 (poikkeuksia lukuun ottamatta). Onneksi Hesari on ottanut huomioon, ettei suomalaisten tiedonjanoa sammuteta pelkästään yhden vuoden verotiedoilla, sillä verokone antaa mahdollisuuden etsiä aina vuoteen 1999 asti ulottuvia tietoja! Verokoneessa kultakin vuodelta tietoja on suunnilleen 18 000 henkilön verran heidän saamistaan ansio- tai pääomatuloistaan. “Kärkisijojen” henkilöistä kerrotaan lisäksi tietoja tulojen alkuperästä.

Jos tiedonjanoa ei saa sammutettua Hesarin tarjoaman verokoneen avulla tarjoaa Verottaja tietoa janoavalle kansalaiselle mahdollisuuden selailla veloituksetta julkisia verotietoja Verohallinnon asiakaspäätteillä. Verohallinnon viimeisin tiedote koskien julkisten verotietojen selausta on päivätty 3.11.2014. Tuolloin vuoden 2013 verotietoja pääsi pääkaupunkiseudulla selailemaan ainoastaan Myyrmäen toimipisteessä Länsi-Vantaalla. Tietoja ei ole mahdollista tulostaa tai kopioida, mutta omien muistiinpanojen tekeminen on mahdollista. Asiakaspäätteet ovat käytettävissä toimistojen aukioloaikoina.

Verohallinto selventää syventävissä vero-ohjeissa verotiedoista tehtäviä muistiinpanoja yksityiseen käyttöön: Tuloverotuksen julkisten tietojen luettelo on julkinen asiakirja, joka annetaan verotoimistossa asiakkaiden nähtäväksi ja jäljennettäväksi (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, ’julkisuuslaki’, 621/1999, 16 § 1 momentti). Asiakaspäätteltä voi kuka tahansa itse tehdä muistiinpanoja esimerkiksi keräämällä tietoja tietokoneelleen. Mahdollista on myös kuvata luetteloa esimerkiksi digitaalisella kameralla. Kun asiakas itse selaa tuloverotuksen julkisten tietojen luetteloa ja tekee siitä muistiinpanoja, ei hänen tarvitse antaa selvitystä tietojen käyttötarkoituksesta. Verohallinnon sivuilla on mahdollista selvittää mitkä tiedot julkaistaan ja miten verotettava tulo määräytyy, sekä mitkä osa-alueet vaikuttavat verotettavan tulon syntyyn.

Kansalaisilla on useita tapoja hyödyntää julkisia verotietoja. Helsingin Uutiset (HU) julkaisi artikkelin syyskuussa 2013, jossa käsiteltiin julkisten verotietojen käyttöä. Artikkelin mukaan erityisesti nuoret naiset hyödyntävät tietoja. HU:n mukaan kohderyhmän edustajat saattavat selvittää esimerkiksi seurustelukumppaninsa vuositulot verotiedoista (Finanssikerhon “blogisti” huomauttaa: referoin!).
HU:n lähdemateriaalina toimii nimeämätön blogikirjoitus, joten lähdekritiikki lienee vahvasti paikallaan. Jutussa ollaan kuitenkin haastateltu myös Veropörssi –sivustoa ylläpitävää Satamedia Oy:n toimitusjohtajaa, jonka mukaan asia pitää hyvinkin paikkansa: “Tottakai toisen verotiedot kiinnostavat. Täytyyhän sitä selvittää, ettei toinen ole mikään luuseri” – toimitusjohtaja kommentoi HU:lle. Veropössi –sivusto kauppaa suomalaisten verotietoja. Internetsivujen mukaan verotietojen tilaus tehdään asiamiestyönä ja laskutetaan kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaan.

Verotietojen julkisuudesta keskustellaan vuosi vuodelta suhteellisen äänekkäästi. Keskustelu verotettavien tulojen julkisuudesta käy vähintäänkin yhtä kuumana kuin Verottajan asiakaspäätteet marraskuussa. Yle uutiset kirjoitti aiheesta mm. lokakuussa 2013: Norjassa ja Ruotsissa verotietojen katselua varten pitää rekisteröityä erilliseen palveluun, ja Saksassa verotiedot ovat kokonaan salaisia. Verotietojen julkisuutta puolletaan yleensä avoimuuden ja läpinäkyvyyden argumenteilla. Verotietoja julkaisemalla saadaan Yle:n artikkelin mukaan tärkeää tietoa esimerkiksi tuloeroista ja niiden muutoksista. Omatoimista tutkimusta haikailevilla on Digitoday:n artikkelin perusteella mahdollisuus tilata suhteellisen edulliseen hintaan aineistoa verottajalta. Digitodayn artikkeli marraskuulta 2008 selventää materiaalin tilaamisen kustannukset. Tuolloin aineiston tilaaminen Verohallinnolta maksoi 0,36€+alv per yksi (1) ihminen tai yhteisö.

Jos haluat päästä isoihin tietovarantoihin kiinni helposti ja kätevästi tarjoaa Verhoallinto avointa dataa hyödynnettäväksi: http://www.vero.fi/fi-FI/Avoin_data(29357) Tietoa on tarjolla mm. “Yhteisöjen tuloverotuksen julkiset tiedot 2014 (kuntanumerot 005-999)”. Tiedostoja on mahdollista ladata kahdessa eri tiedostomuodossa (.pdf, .csv). Allekirjoittanut jää odottamaan aiheeseen liittyviä kaavioita! Aineistoon sovelletaan Creative Commons 4.0 Nimeä -lisenssin käyttöehtoja, joihin on hyvä perehtyä ennen aineiston hyödyntämistä.

Verotuksellista torstaita!

Kirjoitus on politiikasta vapaa, eikä kirjoittaja ota kantaa minkään poliittisen puolueen tai järjestön puolesta. Kirjoittaja ei omaa mielipidettä koskien julkisten verotietojen listaamista.

—-
Finanssikerho suosittelee: Verohallinto tarjoaa nykyään Chat -palvelua. Chat on Verohallinnon uusi  asiakaspalvelukanava. Verohallinto vastaa chatissa esitettyihin kysymyksiin virka-aikana.
Tietoa Verohallinnosta – Chattaile verottajan kanssa

Verohallinto “twiittaa” veroista:

//platform.twitter.com/widgets.js

_____

Verohallinto tiedottaa:

//platform.twitter.com/widgets.js

Valtakunnassa tapahtuu – pizzagate ja verohallinto

Finanssikerhon blogi on vaarassa hiljentyä, joten kirjoittaja tarttuu hieman lyhyemmin viime viikojen polttaviin keskustelun aiheisiin. Dialogin ytimessä ovat olleet erityisesti kuuden euron pizzat, sekä mediahuomion ulkopuolelle jääneet verohallinnon tarkennukset koskien uber -taksiautopalvelua ja air bnb -tyyppistä vuokraustoimintaa.

Viime viikkojen verokeskustelun voisi tiivistää yhteen sanaan: #pizzagate. Kaikki lähti liikkeelle, kun Poliisi julkaisi kuvan yhteisöpalvelu Facebookissa. Kuvan yhteydessä Poliisi valotti mm. kustannuksista, joista pizzan hinta koostuu, ja kannusti kansalaisia ilmiantamaan näitä pizzapaikkoja (alle kuuden euron pizzoja tarjoavia).

Poliisi muistutti, myös kuitin tärkeydestä. Jokaisesta ostoksesta, poikkeuksia lukuun ottamatta on tarjottava kuluttajalle kuittia. Kuitintarjoamisvelvollisuus astui voimaan 1.1.2014 ja asiasta on mahdollista lukea lisää Verohallinnon sivuilta: http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Henkiloasiakkaat/Kuitintarjoamisvelvollisuus_astuu_voimaa%2830519%29

Jos kuluttaja törmää alle kuuden euron pizzoihin, hänen ei tarvitse soittaa hätänumeroon, vaan voi halutessaan ottaa yhteyttä esimerkiksi Poliisiin tai Verohallintoon. Tämän vuoden alkupuoliskosta lähtien esimerkiksi verohallintoa on voinut lähestyä nimettömästi internetlomakkeen muodossa. Kyseessä on vihjeen antaminen verovilpistä. Kirjoittaja ei ota kantaa lomakkeen hyödynnettävyyten, vaan jättää lukijoiden päätettäväksi missä tilanteissa lomaketta voisi mahdollisesti hyödyntää tai olla hyödyntämättä.

#Pizzagaten ryöstäessä palstatilat päivitti Verohallinto kaikessa hiljaisuudessaan ohjeistustaan koskien mm. paljon kohua aiheuttaneen uber -taksipalvelun osalta.  Uuden ohjeistuksen mukaan Uber –taksiautopalvelusta, eli ei-ammattimaisesta henkilökuljetustoiminnasta saadut tulot ovat veronalaista ansiotuloa. Air bnb –tyyppisestä vuokraustoiminnasta saadut tulot ovat taas verohallinnon päivitetyn tulkinnan mukaan pääomatuloverona verotettavaa tuloa. Molemmissa yhteyksissä tuloista on mahdollisuus vähentää tulonhankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Tulot ilmoitetaan veroilmoituksella.

Verotuksellista viikonloppua!